F. Patenttista vasta-alkajalle

Tilanne keksijällä on se, että se oma luomus pitää julkisesti kuuluttaa omaksi, ja siitä pitää vielä maksaakin. Muilla luovilla aloilla tekijänoikeus on automaattisesti tekijän. Esim. valokuvaajan tai patsaanveistäjän ei tarvitse maksaa siitä, että teoksen oikeudet säilyisi hänellä.

Normaali maksuton tekijänoikeus koski ennenmuinoin myös keksijän prototyyppiä, mutta käytäntö on nykysisin se, että mitään keksintöä/ideaa ei esitellä julkisesti ennen suojauksen hankkimista.  Ja patenttilaissa on pykälä, että jo julkistettua keksintöä ei voi enää patentoida. Tämä ei tarkoita sitä, että et voisi puhua keksinnöstä kavereittesi kanssa. Kunhan keksintö ei ole mediassa esillä, ei edes sosialisessakaan mediassa (esim. Face).

Patenttijärjestelmä on maailmanlaajuinen. Se on myös julkaisujärjestelmä. Eli se julkaisee keksintösi, mutta samalla sanoo, että sitä ei saa käyttää, ellei sinulta saa lupaa.

Patentti on myös maakohtainen patentissa voidaan määrittää, missä maassa se estää kopioinnin. Jos maksat patentin kattavuuden vain suomeen, niin ruotsalainen voi tehdä ruotsissa samaa, muutta ei saa myysä sitä suomeen. Patentti siis estää kaupallisen valmistamisen siinä maassa, johon se on määritetty.

Jokainen saa kuitenkin tehdä omaan käyttöön vaikka kuinka monta patentilla suojattua kapinetta. Voit tehdä vaikka omat Nokian kumisaappaat, kopioida Samsungin kännykän, tai periaatteessa tehdä itsellesi vaikka Porshen tai Asperiinia. Mutta et saa myydä niitä. Jos möisit, niin sinun pitäisi kysyä lupa patentin omistajalta. Kiinan kopioinnostuksen kanssa on jatkuvaa oikeudenkäyntiä monella yrityksellä.Kiina ei toisinaan kunnioita patentteja, mutta tilanne on käsittääkseni parantunut nykyisin.

Patenttivirastoja on eri maissa hieman erilaisia. Suomessa patentoinnista ja kansainvälisestä yhteistyöstä huolehtii Patentti- ja rekisterihallitus -niminen virasto (PRH). Siltä löytyy maksutonta neuvontaakin jossainmäärin. Sinne toimitetun patenttihakemuksen käsittely maksaa puolisen tuhatta €.

Jos et halua tehdä itse hakemusta, niin ns. patenttitoimistot ovat yksityisiä yrityksiä, ja heiltä voi tilata patentintekopalvelua keksinnölleen. He tekevät sitä siis rahasta. Käsittely PRH:lla on ihan sama, olipa kyseessä oma tai toimiston tekemä hakemus.

Nokian patenttihakemuksen kuva, liittyen tabletteihin vuodelta 2011, ennen Mikrosoft-kauppoja.

On olemassa myös eu-patentti, joka on yhdentyvän euroopan kerralla kattava patentti. Jos hakee eu-patentin, niin se kattaa suomenkin automaattisesti

Pääpiirteittäin homma menee näin:

1.Patenttihakemus lähetetään liitteineen PRH:lle, kirjeitse tai faksilla. Sähköposti ei hommassa ainakaan vielä toimi.

2. Kun PRH on saanut/ottanut hakemuksen sisälle, niin siitä lähetetään lähettäjälle vastaanottoilmoitus, jossa on ns diaarinumero. Tämä on ns. asiakasnumero juuri tälle hakemukselle. Ja kun olet saanut tämän vastaanottoilmoituksen ja numeron, on sinulla etuoikeus lähettämääsi patenttihakemukseen.

Tämä voi olla hankala käsittää. Mutta koska patentin tutkimisessa ja muussa käittelyssä menee aikaa kuukausia/vuosiakin, niin jos joku tekee jossain muualla samanlaisen patenttihakemuksen, kuin sinun on, niin sinulla on etuoikeus, koska olit ensimmäinen. (ainakin toivottavasti) Voit siis alkaa viemäänkeksintöäsi eteenpäin numeron saatuasi.

3. PRH lähettää sinulle myöhemmin materiaalia, Jos et ymmärrä jotain, niin kysy PRH:n neuvonnasta. Jos sinulla on patenttitoimisto palkattuna, niin he kyllä hoitaa asian.

Jos on epävarmuutta patenttihakemuksen tekemisessä, niin käänny ammattilaisen puoleen.

Hyödyllisyysmallisuoja on hieman yksinkertaisempi, mutta vaattii lopunperin melkein saman vaivan kuin patenttihakemus. Mallisuojan voimassaoloaia on lyhyempi, ja käsittääkseni uutuustutkimusta ei tehdä suojaa myönnettäessä.

Keksintö kannattaa patentoida vasta sitten, kun sitä lähtee esittelemään oman pajansa ulkopuolelle. Mielellään protoamisen jälkeen, jos mahdollista. Sillä monesti keksintö muuttuu, ja jos patentoi varhaisessa vaiheessa, niin voi joutua huomaamaan, että keksintö muuttuikin erilaiseksi, eikä patentti enää suojaakaan sitä.

Joskus kuulee väitettävän, että ideaa ei voi patentoida. Kyllä sen voi. Kunhan vaan se on rakennettavissa. Mitään prototyyppiä tai muuta todistetta toimivuudesta PRH ei vaadi. Tarkasti sanottuna mitään toivomuksia, vaikka "laite tulee tekemään kultaa", ei voi patentoida.

Prototyyppien kantaminen todisteeksi patenttitoimistoon, kuten Pelle Peloton tekee, on ollut käytössä USA:ssa.

Katso myös: Ilmaiset suojaustavat

Lisätietoja löytyy PRH:n nettisivuilta.